tiistai 18. maaliskuuta 2014

#17 Hevosia hevosia!

Hevosvalokuvaus on erittäin suosittu harrastus suomalaisten hevostelijanuorten keskuudessa. Kuluneina vuosina kuvaajien määrä onkin kasvanut varsin räjähdysmäisesti, kun laadukkaiden kameralaitteiden hinnat alkavat olla jo tavallisten kuolevaisten saavutettavissa, eikä hienon kameran kantaminen enää olekaan ammattilaisen yksinoikeus. Lotta Heinonen on yksi Hämeen alueella vaikuttavista aktiivikuvaajista, jotka uhraavat aikansa ja rahansa tähän luovaan lajiin.

Perusjutut kuntoon: nimi, ikä ja nykyinen olotila?
Nimeni on Lotta ja ikää löytyy 20 vuotta. Olen vuoden 2012 ylioppilas ja siitä lähtien olen ollut työttömänä, poislukien satunnaiset sijaisuudet yläasteella.

Koska koet aloittaneesi valokuvaamisen ns. virallisesti? Entä oletko käynyt kursseilla/muuten erillisessä opetuksessa valokuvaukseen liittyen?
Tosissaan aloitin valokuvauksen vuonna 2008, vuosi 2007 kului vielä aiheeseen tutustuen ja kunnon kuvauskaluston puute hiukan hankaloitti tekemistä. Kaiken valokuvaukseen liittyvän olen oppinut itse ja muilta kuvaajakavereilta; olen laiska lukemaan tietoa mistään, opin paremmin tekemällä ja katsomalla muilta mallia. 

Lotta harrastaa itsekin ratsastusta. Tässä hän ja sporttiponi Sanni kesällä 2013 rankkojen estetreenien jälkeen.
Kuva © Mirella Ruotsalainen
Millaisella kalustolla kuvaat, millaisella kalustolla aloitit?
Tällä hetkellä kamerana toimii Canon EOS 60D ja objektiivina on Canon EF 70-200mm f/4L USM. Ensimmäisenä kamerana oli Olympus E-400, sitä käytin viisi vuotta, kunnes alkoi kameran hitaus aiheuttamaan päänvaivaa ja oli aika hankkia hieman parempi runko. Seuraavaksi tuli sitten Canon EOS 40D, joka olikin käytössä vain vuoden. Hetken päähänpistona tuli ostettua vähän uudempi malli, nykyinen 60D. 

Mitä kaikkea ja miten aktiivisesti kuvaat?
Kuvaan lähinnä hevosia eri tapahtumissa, teen myös ns. kotikuvauskäyntejä. Tämän lisäksi kuvailen satunnaisesti muitakin eläimiä, lähinnä koiria.

Vuosi 2013 oli toistaiseksi aktiivisin kuvausvuosi ja olenkin nyt huomannut, että kun sai kuvauskaluston päivitettyä ja hyvää kuvausseuraa, jaksaa käydä useammin kuvaamassa. Viime vuonna kuvattuja tapahtumia kertyi yli 40, kun aikasempina vuosina tapahtumien lukumäärä on jäänyt n. 15.

Missä on kiva käydä kuvaamassa, mitä välttelet ja missä on muuten vaan kurjaa? Miten eri ratsastuslajien kuvaaminen eroaa toisistaan?
Mieluiten kuvaan ulkona ja hyvällä säällä. Tapahtumista ehkä näyttelyt on se mieluisin, johtuen ehkä siitä, että silloin on monta mahdollisuutta saada hyviä kuvia, kun taas esimerkiksi esteratsastuskisoissa se on vain se lyhyt hetki kun voi saada ratsukosta hyvän kuvan esteellä. Toki estekisat ovat myös mieluisia, koska ne etenevät nopeasti ja suorituksissa on toisinaan hieman jännitystäkin mukana. Kouluratsastuskisat ovat hieman puuduttavampia, yhden ratsukon suoritukseen menee suhteellisen kauan ja ratsukot eivät vaihdu niin tiuhaan. Tämän vastapainoksi koulukisoista kuitenkin usein saa niitä hienoja kuvia, kun jaksaa vähän nähdä vaivaa sen eteen. Kaikissa on omat puolensa. Eniten välttelen maneeseissa kuvaamista, kun ei aina tahdo valo riittää sisätiloissa. Parhaina päivinä kuitenkin maneesikuvauskin saattaa onnistua suht hyvin.

Millä aikataululla keskivertokuvauspäivä kuluu? Mitä tapahtuu ennen kuvauspäivää ja sen jälkeen?
Kuvauspäivälle laitan usein tavarat ajoissa valmiiksi aamua varten, aamulla sitten herätys onkin useimmiten 7 tai 8 aikaan ja puolessa tunnissa koitan päästä liikkeelle. Ajomatka vaihtelee puolesta tunnista tuntiin näin 
normaalisti, joissakin tapauksissa ajomatka voi olla parikin tuntia. Kun saavun kisapaikalle, pyrin nopeasti löytämään hyvän kuvauspaikan, jotta saan mahdollisimman monesta ratsukosta kuvia enkä myöhästy ensimmäisistäkään suorituksista. En pidä taukoja kesken luokkien, ainoastaan silloin kun itse kisassa on tauko. Kuvauspäivä saattaa kestää viidestä kymmeneen tuntia, riippuen omasta jaksamuksesta ja tapahtuman pituudesta. Kotona olen useinmiten neljän aikoihin tai sen jälkeen. Kilpailupäivän päätteeksi pyrin saamaan kuvat julkaisukuntoon jo samana päivänä, tai viimeistään seruaavana.

Kauan olet myynyt, mainostanut ja jakanut kuviasi eteenpäin? Onko kuvien suosiossa näkynyt esim. parin viimevuoden aikana nousua tai laskua? Jos, niin mistä luulet sen johtuvan?
En ole pahemmin mainostanut kuvagalleriaani, kilpailijat ja hevosten omistajat ovat löytäneet sen varsin hyvin itsekin. Viimeaikoina olen kuitenkin alkanut panostamaan mainostukseen enemmän ja vasta viimevuonna taisin myydä ensimmäiset kuvat. Alkuunsa se olikin pientä hakemista, mitä uskaltaa hinnaksi laittaa, kuvan hinta vaihteli aina eurosta kuuteen euroon. Viimevuonna myös alkoi suosio nousta kuvien suhteen, luultavastikin johtuen siitä, että kävin suosituilla foorumeilla ilmoittamassa aina jos olin jossakin tapahtumassa kuvaamassa.

Oletko ajatellut kehittää harrastuksesta sivutyötä, ammattia, hankkia y-tunnusta tai pysytellä vain (aktiivi)harrastajana? Millaista palautetta olet saanut kuvista tai toiminnastasi?
Aion pitää kuvaamisen harrastuksena, en halua että se tekemisen ilo viedään pois muuttamalla tämä ammatiksi. Teen sitä silloin kun itseäni huvittaa. Kaikki saamani palaute on ollut hyvin positiivista. Hienoa on myöskin se, että vaikka annankin vesileimallisia kuvia (vielä toistaiseksi) ilmaiseksi, on moni nähnyt sen vaivan että kiittää henkilökohtaisesti kuvista. 

Tavoitteet vuodelle 2014?
Tänä vuonna tavoitteena on vain kuvata mahdollisimman monissa tapahtumissa, kuitenkaan viettämättä koko vapaa-aikaa kuvausreissuissa.

Käy vierailulla Lotan kotisivuilla ja kuvagalleriassa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti