Jo hetken aikaa on ollut huolta ilmassa, pysyykö livemusiikki hengissä ja onko sille enää minkäänlaista kysyntää. Festarit kuolee käsiin, klubikeikkoja siirretään pienempiin tiloihin, liput eivät kelpaa ja esiintyjälistat alkavat toistaa itseään. Vaan miltä näyttää vuosi 2014?
Näin raskaamman musiikin ystävänä voisin todeta, että aika hyvältä. Metal All Starsista ei ehkä kannata puhuakaan, mutta loppujen lopuksi tämän hetken kaartitarjonta voisi olla huonompikin. Kotimaiset keikkajyrät, kuten vaikkapa ehdottomaan kärkikastiin kuuluvat Stam1na ja Turmion Kätilöt viimeistelevät ja ovat juuri viimeistelleet hyvin kattavat kevätkiertueensa, ja löytyvät jo lukuisten kesäfestareiden listoilta.
Ulkomailtakin on tulossa aika maukasta vahvistusta, kuten esimerkiksi suhteellisen legendaarinen Aerosmith, joka muiden jättien tapaan tulee viimeistään näin eläkeiässä piskuisessa Suomessakin pyörähtämään. Steelfest tarjoilee Vaderia, Deströyer 666:ta ja Baptismia, Tuska on saanut riveihinsä Dimmu Borgirin, Anthraxin ja mahdollisesti viimeistä Suomi-keikkaansa tekevän Emperorin, Jalometalli voi ylpeänä mainostaa Testamenttia ja toisena pääesiintyjänään niinkin pientä tekijää kuin King Diamondia, horrormetallin kiistämätöntä kuningasta. Nummirockissa nähdään W.A.S.P., Behemoth, Stone ja Iced Earth, ensimmäistä kertaa järjestettävä South Park lupaa tuoda kaiken kansan saataville sekä W.A.S.P.in, Skid Row'n kuten myös Europen, Insomnium valtaa Ilosaarirockin, Helloween Karjurockin ja Scorpionsit Kuopion RockCockin. Sonispheressä raikaa Metallica, Slayer ja Danzig. Festareita siis piisaa kierreltäväksi, eikä paha mielikään tule ainakin jos ei vilkuile naapurimaiden festaritarjontaa. Syksyn ja talven klubi- ja hallikeikkoja jäädään taas jännityksellä odottelemaan, mutta ehkä se Mötley Crüekin eksyy vielä tänne näin päätöskiertueensa merkeissä?
Minä ainakin olen aika innoissani, vaikka osa isoista nimistä onkin joidenkin mielestä ehkä jo aikansa nähneitä, moneen kertaan nähtyjä ja valmiita hautaan. Ainut mikä harmittaa on se, että hyvin harva festari enää kiinnostaa ainakaan yhtä päivää enempää. Tällä hetkellä järjestäjät joutuvat lähinnä kamppailemaan keskenään saadakseen edes yhden vetonaulan omaan juhlaansa, mutta miten kävisi jos edes muutamat löisivät hynttyyt yhteen ja yrittäisivät järjestää yhden, vähän Isosta Maailmasta mallia ottavan festarin? Saataisiinko mekin joku miniatyyriversio Wackenista, Sonisphere UK:sta tai Sweden Rockista? Ehkä, mutta yhden järjestäjän varoilla sitä tuskin saadaan aikaan.
Jokainen voi havaita, että livemusiikki kiinnostaa edelleen, mutta ei ehkä tarpeeksi. Tätä hienoa kokemusta pitäisi markkinoida paremmin, siirtää parempiin tiloihin ja tuoda uusia nimiä esille, olivatpa ne sitten kotimaisia tahi ulkomaan tuonteja. Suomi on ulkomailla tunnettu metallikansana, mutta kukapa sitä jaksaa vuodesta toiseen kiertää keikoilla ja festareilla, joissa ei juuri nimet vaihdu ja vetonauloja on tasan yksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti